Koskettavat muistolauseet lapselle
150 kaunista muistolausetta ja muistovärssyä
Lapsen menettäminen on surun suurin muoto. Se on vastoin luonnon järjestystä ja jättää vanhemmat, sisarukset ja läheiset käsittämättömän menetyksen äärelle. Sanat tuntuvat riittämättömiltä, mutta joskus oikea muistolause voi tuoda pienen lohdun hetken. Nämä muistolauseet ja muistovärssyt on valittu herkkyydellä ja kunnioituksella. Ne sopivat pienen lapsen, teinin tai aikuisen lapsen muistamiseen.
- Jokainen lapsi on ainutlaatuinen lahja, jonka muisto elää ikuisesti
- Vanhemman rakkaus lapseen ei pääty koskaan
- Anna itsellesi lupa surra – lapsensa menettänyt tarvitsee aikaa
Usein kysyttyä muistolauseista ja muistovärssyistä
Ole läsnä. Älä yritä korjata tai selittää. Kuuntele, kun he haluavat puhua, ja anna hiljaisuuden olla, kun sanoja ei tarvita. Muistolause voi ilmaista sen, mitä sinun on vaikea sanoa.
Kyllä. Jokainen menetys on todellinen, riippumatta siitä, missä vaiheessa se tapahtui.
Kyllä. Sisarukset surevat myös, ja heidän surunsa ansaitsee tunnustuksen.
150 muistolausetta
“Ei ihmismieli ymmärtää voi, miksi niin viaton ja pieni otettiin pois. On kaipaus valtava, jota ei voi sanoin kuvailla.”
“Ei ollut lapsemme tänne luotu maailman virtojen vietäviin, vain taivaan lainaksi meille suotu ja siksi muuttikin taivaisiin.”
“Ei ollut lapsonen tänne luotu, maailman virtojen vietäviin, vain taivaan lainaksi meille suotu, siksi lähti kotiin taivaisiin.”
“Eilenhän vasta katselin lasta, haurasta, kasvavaa, näin siivet hennot, näin ensilennot, odotti kaunis maa. Perhonen pieni, valaisit tieni, aina jäät sydämeen. Päivämme kiitää, aika pois liitää, kohtaamme uudelleen.”
“Helmassa hellän paimenen hyvä on olla lapsosen.”
“Hetken leikit, lapsi pieni, kera veikon, siskojen. Hetken tunsit maiset tuskat, pääsit ikionnehen.”
“Hyvä paimen johdattaa pientä, pientä karitsaa kantaa kunnes laskee sen helmaan Isän taivaisen.”
“Jeesus, ystävä lapsien ota syliisi pienoinen.”
“Joka yö kun Sinä nukut, me kiipeämme tähdille, puhallamme suukkoja Sinun poskellesi, ja lähetämme enkelin vierellesi, sillä olemme itse vielä niin kaukana.”
“Kaikki on valmiina valkean enkelin tulla, ottaa ja viedä umpuni pienoinen, ettei hän koskaan sydämen murheesta tiedä. Irja Hiironniemi.”
“Katkesi pienen linnun lento, sävel jää ja se heläjää.”
“Käy, Herra, vierellemme, kun syli tyhjä on ja täyttää sydämemme nyt tuska sanaton. Soit kutsun lapsellemme luoksesi, Jumala. Oi, miksi rakkaastamme jo täytyi luopua?”
“Kehtolaulun taivaallinen lintu laskeutui päälle lapsen pään. Kantoi kimmeltävään unen maahan lumisulkaisilla siivillään.”
“Kevyt, autuas, pieni aivan, enkeli viaton, joka jälkeen leikkinsä vaivan nukkunut on.”
“Kiitos, että muistoissamme, lähellämme, matkallamme, yhä lapsensilmin hän lahjana on elämän.”
“Kodin tyynestä rannasta purjehtimaan lähdit poika uljas ja nuori. Nous matkalla myrsky ja purtesi kaas, sinut saavutti surman nuoli.”
“Lahja taivahasta olit meille.”
“Lämmössä armon auringon jo linnut visertää, vaan sitten suvi aina on, kun matka taakse jää. Lapselle.”
“Lapsen, jonka Herra antoi, Herra otti luoksensa. Herralla on kädessänsä syntymä ja kuolema. Jeesus, seiso vierellämme, kun niin vähän ymmärrämme teitä pyhän Jumalan alla murheen vaikean.”
“Lensi enkeli taivaasta päälle maan suurta suruviestiä kertomaan. Oli tullut käsky viisaamman, pienen lapsemme lähteä kulkemaan, kohti taivaan kotia matkaamaan.”