Muistolauseet aiheesta valo

“Anna surun palaa sydämessä, anna kyynelten virrata. Kun mustat varjot väistyvät, näyttää kaikki entistä kirkkaammalta.”

“Ei ole iäksi mennyt hän, joka lähti. Katso; jo kirkastuu pieni tähti.”

“Ei ole varjoa kenenkään saapuvan yllä. On vain aamu. On vain perille pääsy.”

“Ei ole yötä, joka ei aamuksi muutu, ei kuolemaa, joka ei kirkkautta nää.”

“Herra, kädelläsi uneen painan pään, kutsut ystäväsi lepäämään. Käsi minut kantaa uuteen elämään, ikirauhan antaa, valoon jään.”

“Ikikirkkaus polkusi valaisee, kun on saapunut matkan pää. Mikä kauneinta oli, se muistoksi jää.”

“Ikiliekki ihmisen henki on, se on syttynyt säteistä auringon, päivän puoleen se halaa.”

“Jätit jäljen ihanan, kaaren kauniin, loistavan, lensit syliin Jumalan.”

“Jätit meille muiston valoisan, niin kauniin, rakkaan ja hyvän.”

“Jo valkenee kaukainen ranta!”

“Jumala muuttaa eilisen valoisaksi huomiseksi.”

“Kaikella on päämääränsä ja lopulta kaikki on oleva valoa.”

“Katkesi elämän raja, aukeni rauhan maja, jäi valoisan elämän muisto.”

“Katsahda yli sen, mikä on edessäsi - sateenkaari loistaa.”

“Kauneinta on hämärtyessä illoin, kaikki taivaan rakkaus on silloin kerääntynyt valoon tummuvaan.”

“Kiitos valoisista vuosista, jotka meille annoit. Sydämessämme on ikuisesti oleva aurinkoinen kammio vain sinulle.”

“Kun Luoja niittää kypsää viljaa, ovat tähkät viljan aitoa kultaa. Kimallus tähkien taivaalla tähtin loistaa, valaisten meille tietä kohti Luojan puutarhaa.”

“Kuolema tuli hiljaa, vapauttavana ystävänä se tarttui käteesi, ja vei sinut kirkkauteen.”

“Me muistamme silmäsi kirkkahat, me muistamme hymysi hyvän. Jätit meille muiston niin valoisan, niin kauniin , rakkaan ja syvän.”

“Mitä tummempi taivas, sitä kirkkaammat tähdet. Mitä suurempi suru, sitä lähempänä Jumala.”