Muistolauseet aiheesta syksy

“Aamuna kauniina syksyisen, emme tienneet se sinun on viimeinen.”

“Elon päivä iltaan kallistuu, sato kypsä maahan painautuu, taipuu täysinäinen tähkäpää, työ ja muistot aina jälkeen jää.”

“Ihminen ruohoa vaan tuulessa lentävä lehti kuihtuva kuolemaan.”

“Kera syksyn lehtien, lähdit isä kultainen.”

“Minä ajattelen sinua illassa hämärtyvässä. Sytytän pöydälle kynttilän - aivan kuin olisit tässä, Minä ajattelen sinua tuoksussa syksytuulen laulussa muuttolintujen kuiskauksesi kuulen.”

“Nopea on lento pääskysen, nopeampi lento hetkien. Vasta kevät on, kun jo syksyn tuntee ihminen.”

“Oli toivomme tuonelan lehtoon saada matkata rinnakkain. Mutta hetkellä syksyn ehtoon jäin mä yksin matkallain.”

“Saimme pitää sinua lähellämme, lämmitellä nämä helähtävät vuodet, kuunnella keveitä askelia kotipihallamme. Taas on syksy, uuden aamun arka toivo, kaipaus kivusta kirkas. Kiitos, että olit. Annika Koivukangas.”

“Syksyiset taivaan tuulet, sinut mukaanne ottakaa. Ja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa.”

“Syksyn tuulilta pyydämme hiljaa, te hellästi puhaltakaa. Kun kuljette yli sen kummun missä mummomme uinahtaa.”

“Syystähti, olet sätein kultaisin, sä ajan suuren kellon osoitin. Vuos kallis kadonnut on elämän, vuos kallis sitten viime näkemän. Ma köyhemmäkskö, rikkaammaksko sain? Ei - yhä sama oon ma vain. Kuin ensi kerran lapsonen sun keksi kesken kesän leikkien. Syystähti, miten aika kiirehtää, vain sydämeni ikä samaks jää!”

“Tuuli sen kulkee ja lentävi lehti, onnellinen on se, ken laaksohon ehti. Nuku lehti helmassa laakson.”

“Vaipuisin hiljaa sinne päin missä sen pienen vaahteran näin leikkivän keltaisin lehdin. Sanoisin: ”Nyt minä ehdin. Nyt olen tähti, nyt olen maa, tuulessa saatamme koskettaa.”.”